Kun ensimmäisessä blogitekstissäni kirjoitin maailman todennäköisesti ensimmäisestä valkoisten identiteettiä puolustavasta rock-julkaisusta, on toisessa kirjoituksessa hyvä siirtyä saman teeman siivittämänä kotimaan kamaralle.
Netistä löytyvien suomalaisten musiikkitietokantojen kuten Finnmusic.netin ja Fono.fi:n perusteella poliittisesti epäkorrekti musiikin harrastaja on vakuuttunut, että Suomen ensimmäiset rotutietoiset, joskin englanninkielellä lauletut, äänitteet teki Mistreat vuosina 1989 ja 1990. Myös omakohtaiset muistikuvani ja tietoni R.A.C. (Rock Against Communism) ja white power rockista 1980-luvun puolivälistä lähtien tukevat tätä oletusta samoin kuin kirjalliset lähteet kuten Jarkko Kuivasen toimittama mainio hakuteos Suomi punk 1977 - 1998 (omakustanne, 1999).
Vuonna 1988 Kouvolassa perustetun Mistreatin ensimmäinen äänite oli seuraavana vuonna tehty "Skins Rule", joka ilmestyi seitsemäntuumaisella kokoelmalevyllä "Alternative Action compilation EP" (Alternative Action Records, 1990). Sanoituksissa Mistreat on vielä tiukasti kiinni alakulttuurinsa identiteetissä, mutta kappaleessa kuullaan myös epäkorrekteja ilmaisuja mikä kertoo nousevasta poliittisesta tietoisuudesta.
Netistä löytyvien suomalaisten musiikkitietokantojen kuten Finnmusic.netin ja Fono.fi:n perusteella poliittisesti epäkorrekti musiikin harrastaja on vakuuttunut, että Suomen ensimmäiset rotutietoiset, joskin englanninkielellä lauletut, äänitteet teki Mistreat vuosina 1989 ja 1990. Myös omakohtaiset muistikuvani ja tietoni R.A.C. (Rock Against Communism) ja white power rockista 1980-luvun puolivälistä lähtien tukevat tätä oletusta samoin kuin kirjalliset lähteet kuten Jarkko Kuivasen toimittama mainio hakuteos Suomi punk 1977 - 1998 (omakustanne, 1999).
Vuonna 1988 Kouvolassa perustetun Mistreatin ensimmäinen äänite oli seuraavana vuonna tehty "Skins Rule", joka ilmestyi seitsemäntuumaisella kokoelmalevyllä "Alternative Action compilation EP" (Alternative Action Records, 1990). Sanoituksissa Mistreat on vielä tiukasti kiinni alakulttuurinsa identiteetissä, mutta kappaleessa kuullaan myös epäkorrekteja ilmaisuja mikä kertoo nousevasta poliittisesta tietoisuudesta.
Samainen Riihimäellä vaikuttava Alternative Action Records julkaisi vuonna 1990 Mistreatin ensimmäinen oman levyn, bändin nimeä kantavan seitsemän kappaleen EP:n. Jo kappaleiden nimet kuten Keep Finland clean, James Earl Ray ja This Land... puhuvat rotutietoisuuden ja radikaalin nationalismin puolesta.
Levyn tunnetuin kappale Keep Finland clean on suoranainen sodanjulistus vielä tuolloin orastaneelle monikultturismille ja sittemmin laillistetuksi tulleelle suomalaisvihamielisyydelle:
Mistreat ei suinkaan ollut maamme ensimmäinen ensimmäinen yhtye, jossa oli mukana skinheadeja, sillä pitkin 1980-lukua toimi muutamia enemmän tai vähemmän "epäpoliittisia" Oi!-bändejä kuten Skinheads, Tenavatuokio, ja Terve Päänahka. Mielikuvituksella nimellä toiminut tamperelainen Skinheads sai jonkun verran valtakunnallisen rock-lehdistön huomiota, kun juuri perustettu Rumba (1/1984) uutisoi Pekka Siitoimen julkaisevan bändin ensimmäisen levyn. Valitettavasti hanke kariutui syihin joihin vain edesmennyt Siitoin voisi vastata. Sen sijaan Terve Päänahka ja Tenavatuokio pääsivät levylle asti. Skinhead-laulaja Simon johtama porilainen Terve Päänahka levytti vuonna 1987 julkaistulle kokoelma-EP:lle "Antakke leippä" kolme kappaletta, joista epäkorrektein on epäilemättä Ääniä kaasukammiosta. Varhaisimman skinhead-taustaisen levytyksen teki kuitenkin Tenavaotuokio, jonka tiettävästi ainoa levytys, kappale Rahamiehet, julkaistiin hämärällä ja jo pitkään keräilyharvinaisuutena pidetyllä kokoelma-LP:llä "Hede-Levy" (1981):
On epäilemättä selvää, että Mistreat oli ensimmäinen vakavavasti otettava suomalaisyhtye, joka lauloi etnisen itsepuolustuksen puolesta. Silti sitä ennen oli julkaistu humoristisessa hengessä roturealistisia esityksiä kuten Mopot-yhtyeen Neekeripojat bändin samannimisellä EP:llä (Suklaa levyt, 1980) tai CMX:n epäviralliselta kasettikokoelmalta "Demot 1985-1987" löytyvä rallatus Neekerit on mustia. Humoristisena rajatapauksena voisi pitää Pekka Siitoimen johtamaa Nauravat Natsit orkesteria, jonka ainoa Naantalissa vuonna 1985 äänitetty live-demo oli pitkään Kansallisdemokraattisen (KDP) puolueen myyntikatalookissa.
Varsinaisena jokerina voidaan pitää kuitenkin Vaajakoskelta kotoisin ollutta Cadillacia, joka vielä ensimmäisen LP:n "Fly" (1977) aikoihin tunnettiin nimellä Rock Cadillac. Seuraavana vuonna Cadillac julkaisi viimeiseksi jääneen LP:n "Sweat'Shit" (Titan, 1978), joka on jäänyt historiaan Suomen ensimmäisenä rock-levynä, jossa on mukana etnistä suhdetta käsittelevä roturealistinen kappale. Vaikka Nigger Baby on selvästi epäpoliittinen esitys, poikien asenne on kuitenkin ennakkoluulottoman epäkorrekti:
Levyn toinen huomionarvoinen raita on Senator G., joka on selkeästi kommunismin vastainen kappale, mikä on ollut harvinaista herkkua 1970-luvun suomettuneessa ja taistolaisen kulttuuriväen hallitsemassa Suomessa. Voisi jopa väittää, että biisi on maailman ensimmäisiä RAC-esityksiä!
On epäilemättä selvää, että Mistreat oli ensimmäinen vakavavasti otettava suomalaisyhtye, joka lauloi etnisen itsepuolustuksen puolesta. Silti sitä ennen oli julkaistu humoristisessa hengessä roturealistisia esityksiä kuten Mopot-yhtyeen Neekeripojat bändin samannimisellä EP:llä (Suklaa levyt, 1980) tai CMX:n epäviralliselta kasettikokoelmalta "Demot 1985-1987" löytyvä rallatus Neekerit on mustia. Humoristisena rajatapauksena voisi pitää Pekka Siitoimen johtamaa Nauravat Natsit orkesteria, jonka ainoa Naantalissa vuonna 1985 äänitetty live-demo oli pitkään Kansallisdemokraattisen (KDP) puolueen myyntikatalookissa.
Varsinaisena jokerina voidaan pitää kuitenkin Vaajakoskelta kotoisin ollutta Cadillacia, joka vielä ensimmäisen LP:n "Fly" (1977) aikoihin tunnettiin nimellä Rock Cadillac. Seuraavana vuonna Cadillac julkaisi viimeiseksi jääneen LP:n "Sweat'Shit" (Titan, 1978), joka on jäänyt historiaan Suomen ensimmäisenä rock-levynä, jossa on mukana etnistä suhdetta käsittelevä roturealistinen kappale. Vaikka Nigger Baby on selvästi epäpoliittinen esitys, poikien asenne on kuitenkin ennakkoluulottoman epäkorrekti:
Levyn toinen huomionarvoinen raita on Senator G., joka on selkeästi kommunismin vastainen kappale, mikä on ollut harvinaista herkkua 1970-luvun suomettuneessa ja taistolaisen kulttuuriväen hallitsemassa Suomessa. Voisi jopa väittää, että biisi on maailman ensimmäisiä RAC-esityksiä!
Levy itsessään lienee melkoinen harvinaisuus, mikäli on uskominen Alternative Action Recordsin pomoa ja Unborn-SF -yhtyeen laulaja Jukka Säteriä. AA Recordsin nettisivuilla kun nimittäin väitetään, että levyä olisi painettu vain 300 kappaletta! Siinä tapauksessa bloginpitäjänne kuuluu onnekkaiden joukkoon, sillä hän osti levyn vuosituhannen vaihteessa 50 markalla. Epäilen kuitenkin Säterin ilmoittamaa pientä painosmäärää, sillä sain kaupanpäälliseksi saman levyn virallisen C-kasettiversion. Olisi epätodennäköistä, että noin pienen vinyylipainoksen lisäksi tehtäisiin myös kasettipainos. Toisaalta jos painosmäärä pitää paikkaansa, on se kohtuullinen lohdutus sille, että luovuin Suomen kalleimmaksi punk-levyksi sanotusta Unicefin 7" singlestä "Käkimassaa" (Skrewdriver-cover You're so dumb) ruhtinaallisella viiden markan hinnalla 1980-luvulla...
Jottei Cadillacin albumista kiinnostunut lukija joutuisi aivan kotimaisten trokarien tai E-bay:n armoille, levyn voi myos hankkia veloituksetta digitaalisessa muodossa täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti